ESIMERKKEJÄ SÄÄDÖKSISTÄ

Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omistajalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häiriötä.

Onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta ei saa ilman erityistä oikeutta harjoittaa 50 metriä lähempänä selvällä merkillä varustettua, pyynnissäolevaa kiinteää tai verkkopyydystä eikä niin lähellä toisen asuttua rantaa, laituria, uimarantaa, jäätietä tai muuta niihin verrattavaa aluetta, että niistä aiheutuisi edellä tarkoitettu seuraus.

Kalastuslaissa tarkoitettua onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta harjoitettaessa on vältettävä aiheuttamasta haittaa tai häiriötä vesialueella harjoitettavalle muulle kalastukselle.

Onkiminen ja pilkkiminen

Onkimisena pidetään sellaista kalastusta, jota harjoitetaan vavalla ilman heittokalastukseen soveltuvaa kelaa ja jossa vapa tai siima on onkijan kädessä tai käden ulottuvilla eikä vieheenä ole pilkki, uistin, perho tai muu keinotekoinenn laite.

Pilkkimisenä pidetään kalastusta siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä, siimaa kädessä pitäen tai lyhyehköä heittokalastukseen soveltumatonta vapaa käyttäen.

Yli 18-vuotiaan ja alle 65-vuotiaan, joka onkii tai pilkkii muutoin kuin edellä kuvatun kaltaisesti, on maksettava kalastuksenhoitomaksu.

Viehekalastus

Lääninlupaan perustuvana viehekalastuksena pidetään kalastamista yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä, sekä vetouistelua, jossa voi käyttää lisäksi yhtä painoviehettä tai syvääjää.

Vesialueen omistaja voi omaa lupaa myöntäessään määrätä viehekalastuksen toisinkin. Siten tällaisella luvalla voi esimerkiksi käyttää useampaa vapaa. Kuivasen osakaskunta myy ulkopuolisille viehelupia, kysy luvanmyyjiltä.

Katiska, rysä, atrain ja harppuuna

Katiskaa, rysää tai muuta kalanpyydystä ei saa asettaa veteen niin, että sen nielu on avoinna veden pinnan yläpuolella eikä myöskään säilyttää siten, että riista- tai muut eläimet voivat siihen joutua.

Kalastus atraimella, harppuunalla tai niihin verrattavalla terällä, koukulla tai kärjellä varustetulla välineellä samoin kuin tulta tai valoa käyttäen haavilla on kielletty lohi- tai siikapitoisessa joessa, koskessa ja virtapaikassa sekä, jollei kalastusalue toisin määrää, huhtikuun 15. päivän alusta kesäkuun 20. päivän loppuun muissakin vesissä. Lohipitoisen vesistön koskessa ja virtapaikassa on koukkukalastus matosyöttiä tai harrilautaa käyttäen kielletty.

Kalastuksessa yleisesti huomioitavia asioita

Kalaväylä on pidettavä pitkäsiimaa ja muuta koukkupyydysta lukuunottamatta vapaana seisovista kalanpyydyksistä. Liikkuvalla rihmapyydyksellä kalastettaessa on yli puolet kalaväylästä pidettävä avoinna. Kalatiessä seka sadan metrin matkalla sen tai kalan kulun turvaamiseksi rakennetun muun laitteen ylä- ja alapuolella on kaikenlainen kalastus kielletty.

Kiellettyjä pyydyksiä

Lohi- ja siikapitoisessa joessa sekä meressä viittä kilometria lähempänä tälläisen joen suulla on kalastus liikkuvalla rihmapyydyksellä kielletty lukuunottamatta lippoamista rannalla tai rantaan liittyvällä kiinteällä alustalla. Kalastuspiiri voi antaa poikkeuslupia edellä oleviin määräyksiin.

Kalastuksessa ei saa käyttää räjähdyksellä tai muulla tavoin aikaansaatua painetta eikä myöskään ampuma-aseita, huumaavia, myrkyllisiä tai muutoin vesistöä pilaavia aineita eikä sähkövirtaa.

Rapuja saadaan säilyttää sumpuissa tai muissa vastaavissa laitteissa vain siinä järvessä, joessa tai purossa, mistä ne on pyydystetty. Näitä laitteita ei saa siirtää vesistösta tai sen osasta toiseen desinfioimatta.

Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omistajalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häiriötä.

Kalastuksen lopuksi

Kalastuksen päätyttyä on pyydykset sekä niihin kuuluvat merkit ja muut kalastukseen käytetyt tarvikkeet, jotka eivät kuulu vesistössä laillisesti olevaan kiinteään kalastuslaitteeseen, viipymättä poistettava vedestä ja jäältä. Samoin on poistettava tarpeettomaksi käynyt turo tai muu kalaveden hoidossa, kalanviljelyssä tai saaliin säilytyksessä käytetty laite tai rakennelma.

Kalojen alamitat

Luonnonvesissä pyydettyjen kalojen alimmat mitataan leuan päästä suoraksi ojennetun, yhteenpuristetun pyrstöevän kärkeen. Järvitaimen 40 cm Järvilohi 40 cm Kuha 37 cm Harjus 30 cm Nieriä 40 cm

Kuolimon kalastusalueen säätämät alamitat Kuolimossa

Nieriä 70 cm , Järvilohi 60 cm , Järvitaimen 50 cm

Kalastuksen valvonta

Kalastajan tulee pyydettäessä esittää kalastuksenvalvojalle kalastusoikeutensa perusteet. Tällaisia voivat olla kalastuslupa, kuitti kalastuksenhoitomaksun maksamisesta tai kuitti läänikohtaisen viehekalastusmaksun maksamisesta. Jos kalastusoikeus perustuu ikään, on kalastajan voitava todistaa henkilöllisyytensä. Poliisi, kalastusviranomaiset sekä valan tehneet kalastuksen-valvojat, jotka TE-keskusten kalatalousyksikkö, kunta, metsähallitus, kalastusalue, kalastuskunta, vesialueen omistaja tai kalastusoikeuden haltijat ovat asettaneet, valvovat kalastusta koskevien säädösten ja määräysten noudattamisesta. Vesialueiden omistajat, osakkaat, kalastusoikeuden haltijat ja kalastuskuntien keskuudestaan määräämät valvojat valvovat lisäksi itse järjestystä kalavesillään.

Jos kohtaat kalastuksenvalvojan niin hän on velvollinen pyydettäessä esittämään valvojan merkki tai tunnuskortti (KalL 97§ 3 mom.)

Osakaskunnan kalastuksenvalvojat : Yhteys esimiehen kautta (hoitokunnan puh.joht.)

Lähde: Kalatalouden keskusliitto, Kalastuslakia 1999